Vaatetus

Aluspaidat ja yövaatteet olivat väriltään valkoisia, normaalisti puuvillakangasta. Sekä miehet että naiset käyttivät paljon palttinapaitoja, mutta mikäli päällä oleva hame oli pitkähihainen (mekkoja yleensä kutsuttiin hameiksi), yksinkertaisempikin paita oli sopiva.

Päällysvaatteiden värit saattoivat olla hyvinkin tummia (ei mustia!). Tällaisia, sekä miehillä että naisilla käytössä olevia värejä ovat esimerkiksi ruskeanpunainen ja sininen (huomioitavaa on, että sinisestäkin löytyy useaa eri sävyä). Naisilla esimerkiksi alushame saattoi kumminkin olla samaa väriä kuin päällyshame, vain vaaleampaa sävyä.

Erinäiset koristeet, kirjonnat, hopea-/kultalangat tekivät vaatteesta uljaamman näköisen, ja kuvastivat rikkautta. Sekä miehet että naiset käyttivät (esim. niiteillä) koristeltuja nahkavöitä, ja varsinkin ylhäisönaiset pukeutuivat messinkivitjoihin ja messinkisiin sekä hopeisiin rannerenkaisiin, hopeasormuksia unohtamatta.

Otetaan kumminkin huomioon se, että tulemme pelaamaan pelin talvella. Kukaan ei taatusti katso ylimysnaisen helmojen alle, joten pitkien kalsareiden vetäminen päälle ei ole ollenkaan pahasta. Kunhan vaatetus näyttää päällisin puolin ajankuvaan sopivalta, on kaikki hyvin.

Jalkineet yhteisesti: Lämpimät, suunnilleen ajankuluun sopivat, hyvin jalkaan istuvat joilla jaksaa seistä ja kävellä. Ei lenkkareita/kumisaappaita, niin pelinjohtokin on tyytyväinen. Villasukat on erittäin hyväksi havaittu keksintö, sillä pelissä olisi tarkoitus pitää muutama sellainen huone, jonne ei mennä kiireessä, eikä täten kengät jalassa.

 Miehet

Miehet käyttivät mekkoja. Kyllä. Mekot olivat usein polviin asti ulottuvia, ja sen vyötäisille kiinnitettiin messinkinen vyö, jota yleensä koristivat erilaiset niitit. Sana "mekko" itsessään on hieman harhaanjohtava, vaatekappaletta voi kuvailla sekä tunikana että suurena paitana, mutta yleisesti miehet käyttivät mekkoja, ja naiset puolestaan hameita (jotka yleensäkin tarkoittivat samaa asiaa). Talviseen aikaan käytettiin lähes poikkeuksetta villakangasmekkoa, jonka alla oli valkoinen puuvillapaita (mahdollisesti toinenkin). Tämäntyylinen asuste saattoi olla myös miehelle muokattu surcotte. Miehillä oli myös käytössään housusukkia sekä nahkahihnoilla sidottuja säärystimiä, sekä normaalisti villakankaasta tehty viitta.

Isännästään poiketen huoveilla oli lähes poikkeuksetta jonkinlainen nahkapanssari paitansa päällä. Huovien vaatteiden värit olivat yksinkertaisemmat ja kirjomattomat (ruskea, harmaa, ei musta!). Huoveilla oli myös villakangasviitat, talvisessa Itämaassa ei vähemmällä selvinnyt.

 Naiset

Avioliitossa olevalla naisella sekä leskellä oli normaalisti myssy päässään. Joskus tuohon myssyyn saatettiin yhdistää myös huntu. Myssyissä oli normaalisti kirjontaa. Naiset Itämään ulkopuolella pitivät useasti tapana olla näyttämättä hiuksiaan avioon astumisen jälkeen. Hiukset levällään ei liikkunut edes piika. Naimattomien tyttäreiden hiukset oli palmikoitu, yleensä osaksi hunnutettu. Aikakaudelle tyypillisesti naisten hameiden hihat olivat normaalisti pitkät. Mikäli päällä oli surcotte, alla oli joko palttina- tai pitkähihainen puuvillapaita. Hameet olivat vyötäröltä hyvinkin tiukkoja. Alin hame oli normaalisti puuvillaa, joka vähiten ärsytti ihoa. Hame (tässä tapauksessa mekko) puolestaan oli villakangasta, päällyshame (eli mekon päälle, vyötärön alapuolelle sidottava hame) mahdollisesti hieman ohuempaa ja komeampaa kangasta. Kovin montaa hametta ei ylhäisönaisella kuitenkaan saanut olla päällekkäin, sillä se antoi pukeutujasta porvarillisen vaikutuksen (alus-, normaali-, ja päällyshame olivat normaali pukukäytäntö). Hameen muhkeutta korostettiin paljolla kankaalla ja suurella määrällä helmaa. Hameissa, surcotten suurissa kainaloaukoissa ja suurehkoissa kaula-aukoissa oli yleensä koristekirjailua. Naiset käyttivät myös viittoja: yleensä viittä oli soopelia/vastaavaa, mutta normaali villakangasviitta kävi myöskin, kunhan oli näyttävän värinen.

Naiset käyttivät myös joskus messinkivyötä, joka oli koristeltu pienillä niiteillä (esim. hopeakukilla). Vyö oli huomattavasti sirompi kuin miesten vastaavat, ja mikäli asusteeseen kuului surcotte, se sidottiin surcotten alle niin, että vyö näkyi suurista kainaloaukoista. Koruista maininta jo aikaisemmin.

Piiat pukeutuivat yksinkertaisesti (esim. villainen hame, lämmin paita, pääliina), ja mahdollisuuksien mukaan lämpimästi, esim. sarkamekkoon. Väriltään vaatteet olivat mm. ruskeaa tai harmaata (ei mustaa!), joten ei haitannut vaikka vaatteet hieman nuhraantuivatkin. Mikäli piika oli määrätty eritoten seurapiiaksi, saattoivat vaatteet olla hieman hienommat. Piikojen hiukset olivat aina kiinni ja peitetyt, mikäli kyseessä ei ollut seurapiika tai hyvin nuori piika.